Uusi todiste haastaa lepotilassa olevan planeetan teorian
ETH Zürichin tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että Venus saattaa yhä repiä itseään sisältäpäin. 24. heinäkuuta Nature Geoscience -lehdessä julkaistu tutkimus käytti ensimmäisiä korkearesoluutioisia 3D-tietokonesimulaatioita Venuksen rift-laaksoista osoittaakseen, että jotkut näistä valtavista muodostumista syntyivät suhteellisen äskettäin ja saattavat yhä laajentua tänään. Löydökset haastavat kauan vallinneen oletuksen, että Maan sisarplaneetta on geologisesti lepotilassa.
Rift-laaksot leviävät yllättävällä nopeudella
Professori Taras Geryan ja maisteriopiskelija Xi Yangin johtamat simulaatiot osoittavat, että Venuksen riftit saattavat levitä 3–10 senttimetriä vuodessa – nopeammin kuin aiemmin arvioitiin. Mallit osoittavat, että leveät kohonneet harjanteet, joita kutsutaan riftin kyljiksi, kehittyvät nuorten riftien reunoille ja litistyvät, kun kuori rentoutuu. Nämä piirteet vastaavat NASA:n Magellan-luotaimen 1990-luvulla ottamia kuvia, tarjoten havainnollista tukea teorialle, että jotkut riftit ovat yhä aktiivisia.
Vaikutukset tuleville tehtäville
Tutkimus voi auttaa tunnistamaan aktiivisen geologian alueita tuleville NASA:n ja ESA:n tehtäville. ETH:n tutkijat kehittävät instrumentteja ESA:n EnVision-kiertoradalle, joka on tarkoitus laukaista 2030-luvun alussa ja jolla tutkitaan planeettaa ytimen yläilmakehään asti. Löydökset parantavat myös ymmärrystä siitä, miten kiviset planeetat kehittyvät, mikä saattaa auttaa aurinkokunnan ulkopuolisten eksoplaneettojen tutkimuksessa.