Merkkiaine, joka näkyy varhain
Fosforyloitua tau 217:ää eli p-tau217:ää mittaava verikoe voi auttaa ennustamaan, kenelle normaalimuistisista iäkkäistä kehittyy kognitiivinen heikkenemä, käy ilmi Mass General Brigham Neuroscience Instituten johtamasta kansainvälisestä tutkimuksesta. Työ yhdisti kuusi havainnointitutkimusta ja kliinistä kokeilua Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa, kattaen 2 684 henkilöä, joilla ei ollut merkkejä heikkenemisestä tutkimukseen liittyessään.
Osallistujat antoivat verinäytteet alussa, ja heitä seurattiin vuosittaisilla muistin ja ajattelun arvioinneilla. Noin 478 heistä kehitti lopulta kognitiivisen heikkenemän. Jotkut tulivat tutkimuksiin jo vuonna 2004, ja viimeisimmät seurannat tehtiin vuonna 2025.
Riski kasvaa jyrkästi biomarkkeritasojen myötä
Henkilöillä, joilla oli erittäin korkeat p-tau217-tasot, arvioitu todennäköisyys kognitiivisen heikkenemän kehittymiselle oli 38 % viiden vuoden kuluessa. Kymmenen vuoden kohdalla arvio nousi 78 prosenttiin, vaikka tutkijat varoittivat, että havaintoja oli saatavilla selvästi vähemmän viiden vuoden rajan jälkeen, mikä tekee pidemmästä ennusteesta epävarmemman.
Yhteys säilyi, kun tiimi otti huomioon PET-kuvauksessa näkyvät amyloidibeeta-plakit ja geneettisen riskin kuten APOE4:n. Tämä on merkityksellistä, koska se viittaa siihen, että veren merkkiaine havaitsee jotain, mitä nykyiset testit eivät tavoita, eikä vain toista niitä.
Mitä se voisi muuttaa kliinisessä työssä
P-tau217-testi sai äskettäin viranomaishyväksynnän Yhdysvalloissa, mikä tekee sen käytöstä käytännön eikä teoreettisen kysymyksen. Lääkärit voisivat käyttää tuloksia päättääkseen, kuka tarvitsee aivokuvantamista, kenen tulisi liittyä ennaltaehkäisytutkimuksiin ja ketä tulisi seurata tarkemmin.
Tutkijat sanovat, että löydökset eivät ole diagnoosi. Korkea lukema tarkoittaa suurempaa riskiä, ei varmuutta, eikä matala lukema sulje pois muita muistinmenetyksen syitä. He huomauttavat myös, että tutkimusväestö koostui pääosin iäkkäistä aikuisista, jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisesti tutkimukseen, mikä ei välttämättä vastaa väestöä yleisesti.
Tulokset esiteltiin Alzheimer's Association International Conferencessa ja julkaistiin samaan aikaan JAMA-lehdessä. Riippumattomat tutkijat pitivät otoskokoa ja seurannan pituutta merkittävinä mutta varoittivat, että verikokeet tarvitsevat vielä selkeät ohjeet siitä, miten tulokset selitetään potilaille.