Ympäristö

Luontoneuvottelut päättyivät Jerevaniin sopimukseen ja keskeneräiseen laskuun

6 katselukerrat

Mitä sovittiin

YK:n biodiversiteettihuippukokous Jerevanissa päättyi 30. lokakuuta sopimukseen, joka pitää Kunming-Montreal-kehyksen liikkeessä ja käynnistää ensimmäisen virallisen maailmanlaajuisen katsauksen edistymisestä sen vuoden 2030 tavoitteisiin. Lähes jokaisen maan edustajat viettivät kaksi viikkoa seurannan, kansallisen suunnittelun ja geneettisen datan hyötyjen jakamisen mekanismeissa.

Neuvottelijat kuvailivat lopputulosta toimivaksi kompromissiksi. Ympäristöjärjestöt kuvailivat sitä tieteen vaatimuksia ohuemmaksi. Ero näiden tulkintojen välillä liittyy suurelta osin rahaan.

Pöydällä oleva raha

Rahoituspäivä tuotti 60 miljoonan dollarin lupaukset Global Biodiversity Framework Fund -rahastolle kansallisilta ja alueellisilta hallituksilta. Erikseen joukko lahjoittajia lisäsi noin 500 miljoonaa dollaria Global Environment Facility -rahastoon ja GBFF:ään, mukaan lukien 330 miljoonaa puntaa Yhdistyneeltä kuningaskunnalta, 50 miljoonaa euroa Espanjalta ja 4,5 miljoonaa dollaria Uzbekistanilta. Rahaston yhdeksännen täydennyksen kokonais sitoumukset, jotka kattavat heinäkuun 2026 ja kesäkuun 2030 välisen ajan, ovat nyt lähes 4,4 miljardia dollaria, ja noin 70 %:n odotetaan tukevan biodiversiteettitavoitteita.

Euroopan unioni käynnisti myös epävirallisen hallitusten ryhmän, joka on kiinnostunut luontokrediiteistä, yhdessä Ranskan ja Perun kanssa, ja jatkotyötä suunnitellaan marraskuun ilmastohuippukokoukseen.

Jäljelle jäävä kuilu

Arviot asettavat biodiversiteettirahoituksen vuosittaisen vajeen noin 700 miljardiin dollariin, josta suurin osa on luontoa vahingoittavia tukia eikä puuttuvia avustuksia. Kampanjoijat sanovat, että Jerevanin lupaukset kattavat siitä murto-osan ja että vaikeampi lupaus – fossiilisten polttoaineiden, kestämättömän maatalouden ja kalastuksen tukien uudistaminen – lykättiin jälleen.

Testataan seuraavien kahden vuoden aikana, tulevatko luontokrediiteistä rahoitusväylä vai uusi keskustelukerho, kun maat jättävät tarkistettuja kansallisia suunnitelmiaan ja vuoden 2030 määräaika lähestyy. Huippukokous jätti prosessin ainakin ehjäksi, mitä useat valtuuskunnat olivat yksityisesti epäilleet toisen viikon alussa.

Lähde: UN News