Mitä luvut osoittavat
Chicagon yliopiston tutkijat analysoivat kymmenen yhdysvaltalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tietoja Common Longitudinal ICU Format Consortium -verkostossa, joka yhdenmukaistaa sairaaladataa tutkimusta varten. He yhdistivät kunkin päivän paikallisen lämpötilan sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten – äkillisen sydämen toiminnan menetyksen sairaalan ulkopuolella – hoitojaksoihin ja huomioivat kosteuden ja ilmansaasteet.
Vertailukohtana olivat päivät, jolloin lämpötila nousi 29,4 asteeseen (85 °F). 32,8 asteessa (91 °F) sydänpysähdysten tehohoitojaksot olivat 45 prosenttia yleisempiä. 36,7 asteessa (98 °F) ne olivat 102 prosenttia yleisempiä, eli suunnilleen kaksinkertaisia. Naisilla ja ikääntyneillä aikuisilla nousut olivat suurimmat.
Miksi tehohoito-osasto on merkittävä
Noin 90 prosenttia sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen kokeneista ei selviydy. Elvytetyt saapuvat yleensä tajuttomina eivätkä pysty hengittämään itsenäisesti, joten he menevät suoraan teho-osastolle ja voivat tarvita kehittynyttä elintoimintojen tukea päiviä tai viikkoja.
Siinä kuumuus muuttuu sairaalan ongelmaksi kadun ongelman lisäksi. Tehohoitovuoteet, hengityslaitteet ja koulutettu henkilökunta ovat lyhyellä aikavälillä kiinteitä. Kuuma viikko, joka lisää kriittisesti sairaita potilaita, voi viedä sairaalan yli kapasiteettinsa, vaikka kokonaishoitojaksot nousisivat vain vähän.
Chicagon keuhko- ja tehohoidon tohtorikoulutettava Peter Graffy, joka esitteli tutkimuksen, sanoi, että helleaallot yleistyvät ja voimistuvat, mikä lisää painetta ensihoidolle ja sairaaloille, joiden on otettava vastaan ilmastoon liittyvien sairauksien tulva.
Tulos, joka yllätti tekijät
Teho-osastolle päässeiden potilaiden selviytyminen ja neurologinen toipuminen näyttivät helleaaltojen aikana pitkälti samalta kuin muina aikoina. Tutkijat tarkistivat myös, muuttiko kuumuus sitä, kuinka moni potilas tarvitsi elintukea, eivätkä löytäneet selkeää eroa tuloksissa.
Se on alustava havainto tiivistelmästä, ei täysi vertaisarvioitu tutkimus, ja se kattaa vain potilaat, jotka olivat tarpeeksi sairaita päästäkseen osastolle. Se ei tavoita ihmisiä, jotka kuolivat ennen sairaalaan pääsyä, missä suurin osa sydänpysähdyskuolemista tapahtuu. Työ esitellään American Heart Associationin Resuscitation Science Symposiumissa Chicagossa 7.–8. marraskuuta.
Käytännön viesti koskee valmistautumista: viilennyskeskuksia, hellevaroituksia ja henkilöstösuunnitelmia ensihoito- ja tehohoito-osastoille viikkoina, jolloin ennusteet kääntyvät helteisiksi.