Venäjän parlamenttivaalien äänestys avautui perjantaina Kaukoidässä ja jatkuu sunnuntaihin 20. syyskuuta. Äänestäjät täyttävät kaikki 450 paikkaa valtioduumassa, parlamentin alahuoneessa. Kyseessä on ensimmäinen duuman vaali sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, ja yli 111 miljoonaa ihmistä on äänioikeutettuja.
Äänestys tapahtuu sodan jatkuessa ja kauaskantoisten iskujen jatkuessa molempiin suuntiin. Ukrainan iskut ovat vaurioittaneet Venäjän jalostuskapasiteettia, mikä lisää painetta kotimaisiin polttoainehuoltoihin, ja viranomaiset ovat keskustelleet säännöstelystä joillakin alueilla.
Äänestysprosentti on seurattava luku
Yhtenäinen Venäjä, presidentti Vladimir Putinia tukeva puolue, odotetaan säilyttävän suuren enemmistönsä. Vuonna 2021 se sai 49,8 % äänistä ja 324 paikkaa. Koska voittaja ei ole epäselvä, analyytikoiden mukaan äänestysprosentti, protestiäänien määrä ja raportit äänestäjiin kohdistuvasta painostuksesta ovat merkityksellisempiä kuin lopulliset puolueiden kokonaisluvut.
Äänestys on jaettu kolmelle päivälle, ja monet käyttävät verkkoäänestystä. Riippumattomat tarkkailijat sanovat, että formaatti vaikeuttaa ääntenlaskennan seuraamista. Vuoden 2021 vaalien äänestysprosentti oli noin 52 %. Putin on esittänyt vaalit mittarina kansan tuesta sodalle, ja hänen hallituksensa hallinnoi energiapulaa, valituksia taistelukenttämenetyksistä ja kansalaisten huolta uudesta kutsunnasta.
Sodanvastainen puolue vaalilistalla
Venäjän keskusvaalilautakunta salli Jablokon, sodanvastaisen oppositiopuolueen, osallistua. Heinäkuussa tehdyn päätöksen aikaan kannatus oli kyselyissä noin 3 %, ja analyytikoiden mukaan Kreml arvioi puolueen turvalliseksi lisäykseksi vaalilistalle. Sen läsnäolo antaa viranomaisille mahdollisuuden väittää kilpailun olevan avointa ja tarjoaa kriitikoille laillisen kanavan.
Mitä vaalien jälkeen seuraa
Tulokset julkistetaan sunnuntaina äänestyksen päätyttyä. Riippumattomat tarkkailijat aikovat verrata virallista äänestysprosenttia omiin lukuihinsa ja seurata valitusten käsittelyä. Länsimaiden hallitusten odotetaan kyseenalaistavan tuloksen, kun taas Kreml viittaa äänestysprosenttiin todisteena siitä, että maa seisoo sodan takana.