Ympäristö

Nepal vie Himalajan tulvalaskunsa YK:lle ja kysyy, kuka maksaa

11 katselukerrat

Laakso 100 kilometrin jätekerroksen alla

Elokuun 26. päivän aamuna Langtang Lirungin vuorella Langtangin kansallispuistossa sijaitseva jäätikkö romahti osittain. Rinteen sortuma syöksi jätevirran ja tulvan lähes 100 kilometriä alas Lende Khola- ja Trishuli-jokia pitkin, ohi Nepalin ja Kiinan välisen Rasuwagadhin rajanylityspaikan, halki kylien, vesivoimalaitosten ja teiden.

Yli viikkoa myöhemmin vahvistettu kuolonuhrien määrä ylitti 1 000 Associated Pressin mukaan, kun pelastajat olivat löytäneet satoja ruumiita ja perheet järjestivät joukkohautauksia. Satoja ihmisiä oli edelleen kateissa, monet heistä joen varrella sijaitsevien vesivoimahankkeiden työntekijöitä. Maanvyörymät ja tuhoutuneet tiet katkaisivat syrjäisiä laaksoja ja hidastivat etsintää. Nepalin hallitus lähetti katastrofivaroituksen 38 minuuttia romahduksen jälkeen, viive, jonka viranomaiset ja paikallinen media sanoivat olleen riittämätön laakson tyhjentämiseen. Satelliittikuvat osoittivat jäätikön kiihtyneen viikkoja etukäteen, mutta varoitusta ei annettu.

Ohut jää, hidas raha

Katastrofi sopii laajempaan kuvioon. Jäätiköt koko Hindu Kushin Himalajalla, joka ulottuu Afganistanista Myanmariin, menettivät jäätä 65 % nopeammin vuosina 2011–2020 kuin edellisellä vuosikymmenellä. Yhdistyneet kansakunnat sanoi vuonna 2023, että Nepalin jäätiköt olivat menettäneet lähes kolmanneksen jäämassastaan noin kolmessa vuosikymmenessä.

Nepal tuottaa lähes olemattomat kasvihuonekaasupäästöt, mutta sijaitsee kahden maailman suurimman päästäjämaan, Intian ja Kiinan, välissä ja kantaa seuraukset lämpenevästä vuoristosta, joka ruokkii jokia, jotka toimittavat vettä selvästi yli miljardille ihmiselle. Sulaminen luo myös epävakaita järviä ja jyrkkiä rinteitä, lisäten juuri sellaisen romahduksen riskiä, joka iski Langtangiin.

Kuka maksaa Himalajasta

Pääministeri Balendra Shah, räppäristä poliitikoksi tullut nuorisomielenosoitusten aallon jälkeen virkaan astunut, puhuu 81. YK:n yleiskokouksen istunnossa 24. syyskuuta, ilmasto-oikeuden ollessa keskeinen teema. Nepal hakee korvauksia Vahinkojen ja menetysten rahastosta, YK:n ilmastoneuvotteluissa sovitusta mekanismista, joka auttaa haavoittuvia maita toipumaan ilmastosta johtuvista katastrofeista.

Rahan saaminen rahastosta on ollut hidasta. Nepal on myös odottanut vuosia Vihreän ilmastorahaston hyväksyntää aiemmille hankkeilleen. Viranomaiset väittävät, että maan, jolla on mitätön hiilijalanjälki, ei pitäisi joutua lainaamaan jälleenrakentaakseen sen, minkä muiden maiden päästöt auttoivat tuhoamaan.

Lähde: Al Jazeera